Mexico Cityn keskustasta löytyi atsteekkien kallojen torni

Kuten tiedät, atsteekit olivat melko verenhimoinen heimo. Tarinat heidän julmista joukkouhreista ovat säilyneet aikamme, vaikka atsteekit ovat jo kauan poissa. Niiden meksikolaisten joukossa, jotka nyt asuvat alueellaan, oli vuosisatojen ajan ollut huhuja kauhistuttavasta kallojen tornista, jotka koostuivat kuolleiden vihollissotilaiden jäännöksistä. Äskettäin Meksikon antropologian ja historian instituutin asiantuntijat löysivät tämän tornin.

Ei säästä naisia ​​ja lapsia

Arkeologit ovat löytäneet pahaenteisen tornin acteekien pääkaupungista Tenochtitlanista, missä Mexico City sijaitsee nyt, lähellä muinaista temppelia Major. Temppeli tunnetaan myös nimellä Witsilopochtli-pyramidi, joka on nimetty atsteekkien korkeimman jumaluuden mukaan. Atsteekkien myyttien mukaan se riippui Witsilopochtlista, nousiko aurinko. Siksi papit houkuttelivat häntä kaikilla mahdollisilla tavoilla leikattuilla pääillä - legendan mukaan kun jumaluus syntyi, se ensin katkesi vihollistensa päät ja heitti taivaaseen luomalla kuun ja tähdet.

Tutkijoiden odotettiin löytävän tornista atsteekkeja vastaan ​​taisteluissa kuolleiden miesten kalloja. Legendat ja historialliset kronikot osoittivat tämän. Mutta kauhistuneudellaan tutkijat näkivät, että torni ei ollut rakennettu paitsi miesten, myös naisten ja jopa lasten kalloihin. Yhteensä lieriömäisestä rakenteesta löydettiin 676 kalloa.

Ei vain atsteekit

Torni syntyi tsompantli-telineistä, joita ei asteekkien, vaan myös mayojen ja toltekkien rakentamat arvioineet kuvan perusteella näiden heimojen kaupungeissa. Tsompantli oli pystysuora puinen pylväs, jonka väliin poikkipalkit asennettiin. Pääkalloja oli kiinnitetty näihin palkkeihin.

Ensimmäiset eurooppalaiset, jotka kohtaavat nämä sivilisaatiot, kuvasivat kauhistuneesti temppeleitä, joiden edessä kymmeniä tuhansia kalloja oli esillä tällaisilla osastolla. Suurin osa kalloista oli Isossa Tsompantlissa: kuten Cortesin kanssa Amerikkaan saapunut kronikko Andres de Tapia kertoi, tällä tiskillä oli 136 tuhatta kalloa.

Todennäköisesti löytö liittyy nimenomaan tähän rakennukseen.