Kun joet surisevat ja metsät meluavat Arabian autiomaassa?

Maapallon ilmasto ei ole aina ollut sama kuin tänään. Ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksesta siinä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Siellä missä kukkivat oaasit, nyt ulottuu loputtomia autiomaita, ja jäisen valtameren sijasta venyvät voimakkaat havumetsät.

Äkilliset muutokset ovat usein katastrofaalisia ja johtuvat pääsääntöisesti ulkoisten voimien vaikutuksesta: auringon aktiivisuuden voimakas lisääntyminen, tapaaminen meteoriittien kanssa. Sisäisten prosessien vaikutuksesta muutokset tapahtuvat vähitellen ja ovat usein syklisiä. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen ja kuivumisen (kuivumisen) vaiheet korvataan jäähdytyksellä ja takaisin tietyn ajan kuluttua.

Noin kolmasosa maapallon pinnasta on aavikoiden ja puolijälkeisten miehitys. Mutta nämä eivät ole aina elottomia tiloja. Esimerkiksi nykyajan Lähi-idän alueella, joka on yksi suurimmista autiomaa-alueista, asuu noin 250 miljoonaa ihmistä. Kuiva ilmasto aiheuttaa tietysti suuria vaikeuksia tarjota väestölle vettä ja ruokaa. Eri maiden tutkijat yrittävät selvittää, kuinka syvät nämä muutokset ovat ja kuinka kauan kuiva aika Lähi-idän maissa kestää.

Palauttaaksesi menneiden päivien ilmastokuvan, tutkijat etsivät mineraalimuodostelmia (stalagmiiteja) yhdessä Iranin luolista. Ne saadaan kovettamalla luolan katosta putoavat tipat. Näiden kivien muodostuminen on jatkunut melkein jatkuvasti tuhansien vuosien ajan. Tämä on eräänlainen "tilikirja", joka tallentaa tietoja jokaisesta stalagmiitin elämänjaksosta.

Kävi ilmi, että nämä uskomattomat luolamuodostumat voivat kertoa maailmalle paljon mielenkiintoisia asioita. Mittaamalla esimerkiksi tietyn kemiallisen alkuaineen pitoisuus eri stalagmiittikerroksissa, on mahdollista määrittää, mikä oli keskimääräinen ilman lämpötila kyseisellä ajanjaksolla, auringon säteilyn voimakkuus ja sademäärä. Saatujen tietojen perusteella tutkijat rekonstruoivat Lähi-idän ilmastokuvan viimeisen 130 tuhannen vuoden aikana.

Kävi ilmi, että alueen ilmasto muuttui merkittävästi muutaman tuhannen vuoden välein. Se tuli kuivemmaksi ja kuumin, sitten kohtalaisen lämmin, mutta kosteampi. Sellaiset suhdannevaihtelut ovat tutkijoiden mukaan yhdenmukaisia ​​informaation kanssa, joka on saatu tutkimalla planeettamme muiden alueiden ilmastoa. Siten käy ilmi, että ilmastonmuutos ei ole luonteeltaan pistemäinen, vaan siihen sovelletaan planeettalakeja.

Lähi-idän osalta tutkijoiden päätelmät ovat edelleen epäsuotuisat. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että alue on suhteellisen äskettäin siirtynyt ilmaston lämpenemisen ja kuivumisen vaiheeseen, joka kestää noin 10 000 vuotta. Siksi täysvirtaiset joet ja trooppiset metsät voivat miettiä vain tämän alueen asukkaiden kaukana olevia jälkeläisiä.