Kuinka olla sekoittamatta sukulaisissa: kuka on sisar-in-law, devery, yatrovki, sisarukset ja muut

Jokaisella maalla on monia erilaisia ​​nimiä rakkaille. Kun puhumme sukulaisista, niin emme todennäköisesti sekoitu, mutta jos kaivaa vähän syvemmälle ... Sekaannusta syntyy, kun sukulaisidemme edustajat naivat tai naimisiin. Meillä on uusia perheenjäseniä. Kuinka nimetä heidät sekoittamatta? Veljet, veli, veli, veli, tytär ja vävy, sisaren ikä ilmestyvät. Nyt selvitetään se.

Joten jos menet naimisiin ja valitullasi on veli, niin sinulle hän on veli. Jos rakkaallasi on sisar, niin sinulle hän on sisarensa.

Poja, tietysti, tytär puoliso. Mutta ei vain sitä. Pojat ja aviomiehet ovat myös apulaisia.

Tyttären kanssa sama asia. Ensinnäkin, hän on poikansa vaimo. Mutta tämä ei ole kaikki perheen tytär. Jos aviomiehen veli ja veli ovat laillisesti rekisteröinyt taistelevat ystävät, he ovat myös tytärlaita.

Äiti-tytär on pojan vaimo isänsä suhteen. Swat on yhden avioparin isä: aviomies tai vaimo.

Svatya on vaimon äiti tai aviomiehen äiti. Uinipi ja äiti - isä ja puolison äiti. Vaimo voi olla toinen veli. Puolisolle hänestä tulee veli. Jos missuksella on sisar, niin häntä kutsutaan sisareksi. Jos vaimon veljellä on poika, niin hän on Shurich.

Itä-Euroopassa veljiä ja sisaret kutsutaan myös sankariksi.

On uteliasta, kuinka veljien toista puoliskoa kutsutaan suhteessa toisiinsa. Kielellämme on runsaasti nimiä: sisareni, yatrovki, huijarit. Mutta siskojen puolisoilla ei ole tällaista lajitusta. Vain veli.

Mitä muille sukulaisille - vaimon sukulaisille: veljenpojilla, täteillä, setillä, isoäideillä, heillä ei ole erityisiä nimiä. Sekä päinvastoin. Kuten heille soitettiin ennen häitä, heitä kutsutaan. Jos menet sisämaahan, pääset esi-isien (yleensä isoisän isän puolella) ja isoisän (isoisän isoäiti) luokse.

Tieteellisessä kirjallisuudessa on olemassa sellainen asia kuin sisarukset. Tämä termi tarkoittaa yleistä nimeä kaikille samoihin vanhemmille kuuluville veljille ja sisareille, jos naisen tai miehen sukupuolen määrittelyä ei vaadita.

Usein käy niin, että isä tai äiti voivat olla äitinä. Sitten syntyy äitipuoli ja isäpuoli, toisin sanoen ei veriäiti eikä veri-isä. Lapsia kutsutaan tässä tapauksessa tyttärentytärksi (adoptoitu tytär) tai poikapoikaksi (adoptoitu poika).

On edelleen setäjä ja tädit. Suuri ja pieni. Suuret setät ja tädit ovat isoisien ja isoäiti-siskoita tai -veljejä, pieniä - isää tai äitiä. Tämä on serkku serkku. Jotkut kutsuvat heitä länsimaisella tavalla - serkkuksi tai serkkuksi. Ja jos otat vanhan venäläisen tavan, heitä kutsutaan siskoksi ja veljeksi.

Jos ihmiset ovat ortodoksisia, heidän ristivanhempansa ilmestyvät. Vanhemmille he ovat kummisetä (kummisetä) ja kummisetä (kummisetä).

Mutta yleensä sanojen alkuperähistoria on seuraava. Avioliiton sukupuolien nimet ovat peräisin indoeurooppalaiselta vanhemmilta. Kuinka ne ilmestyivät esi-isiemme joukkoon, ei ole tarkalleen tiedossa. Yksi asia voidaan sanoa - se oli noin 7000 vuotta sitten. On mielenkiintoista, että sanat "oma" ja "apu" ovat sukulaisuuksia. "Sisar-in-law" foneettisessa muistuttaa indoeurooppalaista juuria, joka tarkoittaa käännöksessä "hauskaa". Mutta miksi sisarenoppi on hauska, ei ole selvää. Ehkä ne erottivat esi-isiemme erityisistä esi-isistämme?

"Tytär" ja "api" viittaavat myös muinaisiin sanoihin. "Laki" tarkoittaa "perheen osaa, klaania". "Tytär-in-law" on "kiinni", eli muodostuu perhesuhteista. Muuten, saksaksi sitä kutsutaan Schnur ("johto").

Intiaeurooppalaiset eivät keksineet erityistä terminologiaa vaimon sukulaisia ​​kohtaan. Ensinnäkin oli tarpeen nimetä miehen sukulaiset. Kaikki äiti, äiti ja väke ilmestyivät paljon myöhemmin. He olivat kotoisin baltti-slaavilaisesta alkukielestä. Se tapahtui 3000 vuotta sitten. Latvian, liettuan ja joitain muita kieliä syntyi balti-slaavilaisesta vanhemmasta kielestä. Nämä sanat ovat helpompi ymmärtää. "Ui-in-law" tarkoittaa "syntynyt". Äiti-in-law tuli api. "Shurin" - "ommeltu". Tässä sama periaate kuin sanalla "tytär-in-law", ts. Jolla on suora verisuhde.

Baltian slaavilaisella "veljellä" oli merkitystä "meidän miehemme", se on oma, lähellä.

Nyt olemme yhteydessä sukulaisten nimeen. Jos vain he olisivat elossa ja terveitä. Mutta vanhalla ajanjaksolla sillä oli suuri merkitys. Klassikkomme alkoivat hämmentyä sukulaisten nimissä. Yksi löytyy sellaisesta lauseesta I. S. Turgenevin kanssa: "Sisareni tuli papin luo." Mutta me nyt tiedämme jo, että papilla ei ole sisarta. Vain äidin kanssa.

Tässä on toinen esimerkki. Muista V.S. Vysotsky kappaleessa: "Kuuntele, Zin, älä koske veljeä, jota ei ole, mutta hän on sukulaisia ​​...". Zinan ei todellakaan tarvitse kritisoida väkeä, koska tämä on hänen sukulaisensa eikä Vanina. Hän on hänen rakas veli.